Siirry pääsisältöön

KUNTOUTTAVAN PSYKOTERAPIAN ÄLYTTÖMYYKSISTÄ








Tämä eihepiiri ei nyt varsinaisest liityy eko-ompelimon toimintaan mitenkään - ainakaan noin markkinoinnillisesta näkökulmasta. Täten saanen hieman avata syitä miksi tästä haluan kirjoittaa. Tästä kirjoituksesta tulee melkoisen pitkä - pahoittelut siitä.

TERAPIAN TARVE NÄKYY YRITYKSISSÄ JA YRITTÄJISSÄ
Kaikkien näiden vuosien aikana kun meillä Remakella on ollut harjoittelijoita, olemme toistuvasti olleet tilanteessa, jossa harjoittelija on ollut terapian tarpeessa tai terapiassa erinäisten mielenterveyteen liittyvien aiheiden piirissä. Vielä lähemmin aihe koskee minua yrittäjänä itsenäni. Kyllä - meitä terapian tarpeessa olevia olentoja on ihan joka puolella - myös niissä, jotka päällisin puolin näyttävät pärjäävän elämässä ihan kivasti. Kaippa se on myös niin, että kaltaiset vetävät toisiaan puoleensa.

Itselläni on historiassa paljonkin asioita, joita olen terapiassa vuosien varrella työstänyt kelan tukemassa kuntouttavassa psykoterapiassa -  ja tulen varmasti työstämään lopun elämääni. Joka kerta kun syystä tai toisesta ollaan esim. harkkarin kanssa päätyneet keskustelemaan terapiaan liittyvistä seikoista Remaken piirissä tai muuallakin, olen monesti päätynyt selittämään miten pääpiirteittäin kunnallisen puolen terapiaan pääsy prosessi menee. 

Selvennyksenä vielä - kun kyseessä on pieni tiivis työyhteisö kuten meillä Remakella päädytään esimerkiksi kehityskeskusteluissa monesti hyvinkin henkilökohtaisille alueille ja totuus on se, että myös ompelu suorituksessa itsessään monet sisäiset dilemmat näkyvät suoraan jopa ommel jäljessä - kuulostaa hullulta, mutta niin se vaan on. Työn puitteissa tämä on alkanut viimeisen viiden vuoden aikana näkymään koko ajan enemmän ja suurin osa meillä harjoittelussa olleista ihmisistä oli jonkinlaisella mielialaan vaikuttavalla lääkityksellä.

MADALTUNUT HENKINEN JA PSYYKKINEN SIETOKYKY

Olen miettinyt tätä suuntausta ja sen syitä monesti. Tuskin on niin, että aiemmat sukupolvet - vaikka omani 80-luvun porukka ovat olleet kovinkaan paremmalla tolalla psyykkisesti ja tuskin yhteiskunnassa piilevät ongelmat ja niiden seuraukset ovat olleet tähän päivään verrattuna kovinkaan poikkeavat. Silti tuntuu, toimintamme aikana meille työskentelemään hakeutuvan porukan mielenterveydellinen kunto ja henkinen sietokyky yleensäkin on madaltunut huomattavasti.

Meillä ihmisillä on erilaisia tapoja pärjätä ja selviytyä omien sisäisten haasteiden kanssa. Itse olen sitä kastia, joka hukuttaa sisäisen pahoinvoinnin tekemiseen. Ongelmia seuraa siitä kun jättäydyn tai pidättäydyn tekemisestä - silloin alkavat sisäiset dilemmat ja arvottomuuden tunne keriä päälle. Työni lomassa olen myös törmännyt toistuvasti etenkin nuoremman sukupolven tapaan reagoida sisäiseen “kaaokseen”... he lamaantuvat ja vetäytyvät sisäänpäin.

Se mikä saa ihmisen lamaantumaan tai aktivoitumaan - ts. hyökkäämään tai pakenemaan on kai lyöty ihmisen dna:han jo ammoisina aikoina. Tietysti tähän liittyy myös perheessä vallitsevat piilevät käsittelemättömät traumat ja niiden muokkaamat toimintamallit, mutta eipä mennä näihin enempää tai ollaan suossa. Joka tapauksessa, itse koen, että meidän perheessä näitä ylisukupolvisia traumoja on melkoisesti ja niitä on aktiivisesti työstetty minun ja jo äitini toimesta - hitaasti edistyvin tuloksin - kiitos vaikeasti tavoitettavan terapian.

KUNNALLISEN TERAPIAN SAANTI JA SAAMATTOMUUS

Tänä päivänä ollaan kuitenkin ajassa, jossa terapian tarve ja siellä käynti ei ole enää tabu - tai näin haluaisin ainakin ajatella. Ihmettelen suuresti sitä vähäistä ymmärrystä ja tiedonkulkua nuorille - etenkin nyt kun voimme kai yhteisesti todeta kunnallisten terveyspalveluiden palvelun romahduksen. HUOM! tarkoituksena ei ole suomia kunnallisten terveyspalveluiden tasoa - tiedän hyvin minkälaisessa ahdingossa nämä ammattilaiset työtään tekevät, mutta oman kokemukseni ja ympärilläni olevien kokemus palvelun laadusta on selkeästi painunut lähivuosien aikana vähintään jokseenkin epäluotettavalle tasolle.

Ja mitä tulee mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja kunnallisen terveydenhuollon ja yksityisellä sektorilla toimivan mielenterveyskuntoutus kentän keskinäiseen vuorovaikutukseen - on siinä niin monta kysymysmerkkiä pienen ihmisen mielessä ettei sitä pysty ymmärtämään. 

Nythän on niin, ettei kunnallisella puolella kertakaikkiaan tuoteta lainkaan kuntouttavaa psykoterapiaa, vaan se toimii täysin irrallaan perusterveydenhuollon piiristä - jokseenkin villinä ja vapaana - tosin säädeltynä. Kunnallista mielenterveyspalvelua ei ole olemassa - vaan se typistyy enemmän mielensairauden akuuttiin hoitoon. 

Olen vuosikaudet seurannut monien lahjakkaiden ihmisten polkua läpi tämän viidakon. Kirjaimellisesti viidakon! Viidakon, jossa “asiakas” jää kahden suuren sektorin väliseen kuiluun elpymättä prosessissa ollenkaan. Kun nuori 19-vuotias ihminen päätyy epätoivoiseen yritykseen päästä sisäisestä tuskastaan ja ahdistuksestaan lyödään tälle häthätään diagnoosi papereihin ja lääkitykset päälle. 

Lääkityksen kautta tämä nuori vajoaa ns. lääkekoomaan, jossa henkinen ja psyykkinen kehitys jokseenkin lakkaa ja tulevaisuuden toivo kaikkoaa lääke huuruiseen loputtomaan suohon. Lääkitystä saatetaan rakentaa kuukausikaupalla ja sitten purkaa sen toimimattomuuden johdosta kun ensin on yritetty estää toisella lääkityksellä ensimmäisen lääkkeen synnyttämiä haitallisia sivuoireita. 

Kaiken kukkuraksi kolmen vuotta kestäneen rumban jälkeen päädytään tilanteeseen missä yllättäen epäillään alkuperäisen dignoosin oikeanlaisuutta. Lähes vuosikymmen myöhemmin ja samainen ihminen ei edelleenkään ole saanut varsinaista terapiaa päivääkään - perusteena se ettei katsota että tämä hyödyttäisi hänen työkykynsä ylläpitoa.

KUNTOUTTAVAN TERAPIAN PERUSTEIDEN VIALLISUUS

Kuntouttavan psykoterapian tavoitteena on pitää työkuntoa yllä eikä suinkaan edistää yksilön hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, ja tässä jos jossain on lähtökohtaisesti terapian suurin sudenkuoppa ja toimimattomuuden syy. Mielenterveyttä ei nähdä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kuitenkin toisaalta ollaan tilanteessa, missä terveystiedoissa näkyvät psyykkisen puolen diagnoosit saattavat vaikuttaa esimerkiksi kunnallisen terveydenhuollon piiriin pääsyä muissa terveyttä tai sairautta koskevissa tilanteissa. Lisäksi diagnoosit saattavat vaikuttaa myös muihin asioiden hoitoon.

Masennusdiagnoosi voi olla syy evätä esimerkiksi henkivakuutus, hoitokuluvakuutus, sairauskuluvakuutus tai pitkäaikainen matkavakuutus. Vakuutuksen saantiin vaikuttaa joillakin vakuutusyhtiöillä myös oireettomuusjakso ja masennuksen tyyppi. Mielenterveyden keskusliiton mukaan pelkona on, että joku saattaa jättää hakematta diagnoosin ja lääkkeet, jotta saa lainan tai vakuutuksen. - YLE 

Toki terapiaa saa myös ilman Kelan B-lausuntoa, mutta siihen kovin monella psyykkisesti heikossa kunnossa olevalla ihmisellä ei todellakaan ole varaa. Yksi istunto maksaa noin 98€ / 45min. Kun kyseessä ei ole suinkaan kerran kuussa tapahtuva rupattelu sessio tai mukava istunto kuten kampaajalla, tulisi terapiassa etenkin akuuteissa vaiheissa käydä vähintään kerran viikossa kertyy maksettavaa jos kuukaudessa melkoisesti. 

Kelan B-lausunto hakemuksessa yhtenä tärkeänä myöntämisperusteena on työkunnon ylläpito... ei suinkaan se, että monet psykosomaattiset oireet mitä mielenterveyspuolen epätasapaino nähtäisiin tärkeänä osana hoitaa kuntoon. Lääkärit ja terapeutit eivät suinkaan edes kommunikoi yhdessä vaan potilas/asiakas toimii ikään kuin oman asiansa välittäjänä. 

Suoraan Kelan sivulta:
Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Voit saada Kelan korvaamaa psykoterapiaa, jos olet 16–67-vuotias ja työ- tai opiskelukykysi on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi olet saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kk asianmukaista hoitoa psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukykysi tukemiseksi tai parantamiseksi.


OMA POLKUNI TUETTUUN TERAPIAAN
Oma polkuni Kelan tukemaan (B-lausunolliseen) 3-vuoden kuntouttavaan psykoterapiaan.
Oirehdintani alkoi vuonna 2006 - hakeuduin yksityiselle terapeutille, jonka löysin tuttavani kautta. Kävin hänen kanssaan prosessoimassa asioitani akuutteina kausina noin 2-3 kk jaksoissa. Enempään ei ollut varaa. Tätä jatkui 2006-2015. Viimeisen lapsen syntymän jälkeen masennusoireet ja pahoinvointi nousi voimakkaana esiin. tilani lähdettiin määrittelemään neuvolassa raskauden jälkeiseksi masennukseksi. Tällä kertaa pistin vastaan ja latasin pöytään liudan raskauttavia asianhaaroja. 







1. käynti 3.8.2015
"Synnyttänyt 13.3.15 neljäs lapsi neljä viikkoa sitten alkoi tulla nukahtamis- ja nukkumisvaikeutta.kolme viikkoa sitten pahentunut, huolettaa koko maailman tilanne, kodin asiat kunnossa, mutta pelkää jotain kamalaa tapahtuu.Loppuraskauden huoli, että onko lapsi kunnossa, nousee pinnalle, pelkää, että vauvalle tapahtuu jotain kamalaa. väsymys lisää pelkoa. Ei pelkoa, että tekisi itselle ja vauvalle jotain peruuttamatonta. Täyttää EPDS-mielialakyselyn pist. 24 - suositellaan pikaisesti aikaa psykologille keskustelemaan synnytyksen jälkeisestä tilanteesta."

Kahden viikon kuluttua pääsin keskustelemaan kivistön neuvolaan psykologin kanssa. Uusi ihminen - sama kertomus - 50 minuutin käynti. 

2. käynti 17.8.2015 "Potilas kertoo alkaneensa saada voimakkaita kokemuksellisia muistikuvia seksuaalisesta hyväksikäyttöä, jonka arvelee tapahtuneen hänen ollessaan 5-vuotias. Hän on käynyt aikaisemmin
myös yksityisellä terapeutilla (kliininen seksologi), joka todennut taitojensa olevan riittämättömiä asian työstämiseen ja ehdottanut hänelle psykoterapiaa, jota P myös itse toivoo. Vauvan kanssa sujuu ok. P toivoo voivansa tulla puhumaan tilanteestaan ja psykoterapian mahdollisuudesta.”

Tästä vajaan 1kk kuluttua pääsin Myyrmäkeen lääkärille hänen lausuntoaan varten sekä valvottuun pissatestiin, jossa hoitaja tulee vessaan mukaan valvomaan etten ujuta toisten ihmisten puhdasta pissaa oman pissan sijaan - huom! olen ollut perus alkoholin käyttäjä - muuten päihde historiani on puhdas. Tämä toimenpide tehdään kaikille eteenpäin prosessissa halajaville.

3. käynti 7.9.2015 *** Jälleen uusi ihminen - sama kertomus - 15 minuutin käynti + pissanäyte.
"Psykologin kirjausta lainaten P kertoo alkaneensa saada voimakkaita kokemuksellisia muistikuvia seksuaalisesta hyväksikäyttöä, jonka arvelee tapahtuneen hänen ollessaan 5-vuotias. Hän on käynyt aikaisemmin myös yksityisellä terapeutilla (kliininen seksologi), joka todennut taitojensa olevan riittämättömiä asian työstämiseen ja ehdottanut P:lle psykoterapiaa, jota P myös itse toivoo.
P kertoo seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan dokumentin käynnistäneen itsessään voimakkaan sisäisen liikehdinnän: hyväksikäyttöä koskevat mielikuvat, hyväksikäyttöön liittyvät sanalliset viestit sekä fyysiset tuntemukset ovat alkaneet liikkua mielessä. P kertoo muistikuvia hyväksikäyttöön liittyen olleen aikaisemminkin, mutta painaneensa ne pois päivätietoisuudestaan ja koettaneensa vain selvitä. Paha olo on kuitenkin nyt n. 5 vuoden ajan vain pahentunut ja n. viikko sitten P myönsi itselleen tapahtuneen ja päätti etsiä itselleen apua. P kertoo avun pyytämisen olleen itselleen vaikeaa ja kokeneensa aikaisemmin, että ei ole tullut kuulluksi oireinensa.
Tämän hetkisiä oireita ovat:
-"Itsen ulkopuolelta" tulevat pakonomaiset mielikuvat ja ajatukset, joihin kokee tällä hetkellä kuitenkin jonkinlaista kontrollia. Nukahtamisvaiheessa joutunut myös ahdistavaan tilaan unen ja valveen rajamaille.
- unihäiriöt (ajoittaisina useita vuosia)
- kiputiloja, päänsärkyjä
- ajoittaisia keskittymishäiriöitä
-pakonomaista tarvetta siivota tms. tai tunnetta, että ei pysty tekemään mitään
-Voimakkaita ahdistustuntemuksia, itkuisuutta sekä arvottomuuden ja masentuneisuuden tuntemuksia. P ei ole suunnitellut itsemurhaa eikä usko tekevänsä mitään itselleen tai vauvalle, mutta ajoittain voimakkaan häpeän ja syyllisyydentilassa toivoo voivansa hävitä pois.
P on neljän lapsen äiti, joista yksi on 5-kuukautta vanha vauva.
Psykologi suositellut potilaan lähettämistä mahd. pikaisesti aikuispsykiatrialle. Psykologin arvion mukaan P tarvitsee pitkää psykoterapiaa (mahd. KELA:n tukema psykoterapia), jossa voi turvallisesti käsitellä traumaattisia muistojaan.
Pk. psykiatrin arviota potilaasta ja jatkosuunnitelmaa.”

4. käynti 22.9.2015 - Z00.4 Muualla luokittamaton yleinen psykiatrinen tarkastus - muistaakseni kolmikantakeskustelu, mitä jännitin niin paljon, että meni vatsa löysäksi. Ensimmäistä kertaa elämässä päädyin puhumaan asioista kolmelle tuntemattomalle ihmiselle, jotka istuivat rivissä kuten TALENT ohjelmassa- ja kaikki siinä vain sitä varten, että voisivat määritellä - meneekö jatkoon vai ei.

LOPPUTULEMA 7.10.2015 Määrittämätön hoitoprosessin vaihe (ei vaihetta)
Diagnoosi - F44.9 Määrittämätön dissosiaatiohäiriö (konversiohäiriö)

ETEENPÄIN YKSITYISEEN VIIDAKKOON

Tästä eteepäin kävinkin sitten kerran viikossa juttelemassa psykologin kanssa Myyrmäen mielialahäiriöpoliklinikalla. Jokaisessa vaiheessa mulle on tarjottu mielialalääkkeitä, joista systemaattisesti olen kieltäytynyt. Tämä nk. “tarkkailuvaihe” kestää kolmisen kuukautta, jonka aikana sinua tarkkaillaan ja etenkin päihteiden käytön perään kysellään todella hanakasti. Koko kolmen kuukauden ajan tuntui kuin jatkoon pääsy olisi vaakalaudalla… olisiko minussa talenttia tarpeeksi!? 

23.3.2016 näkyy oma kannassa viimeinen merkintä käynnistä kunnallisella puolella. Siitä siirryin sitten yksityiselle puolelle. Onnekseni minulla oli jo terapeutti tiedossa! Enkä tässä vaiheessa joutunut terapeutin metsästykseen - ONNEKSI… olin tarkkailujakson tekohengitys jutustelun jälkeen niin loppu henkisesti, että en muuta odottanut kun, että pääsisin todella keskustelemaan ja työstämään asioistani. Tarkkailujakson tehtävänä on tarkkailla siinä ei ole tarkoitus prosessoida mitään. 

B-lausunnon sain helmikuussa 2016 ja tästä alkoi säännöllinen terapiassa käynti. Lausunto on kuitenkin voimassa vuoden kerrallaan ja myönnetään kolmeksi vuodeksi kokonaisuudessaa. Kerran vuodessa lääkäri tapaa asiakasta kerran vuodessa noin 20-30 minuuttia, jonka aikana tekee terapeutin tekemän lausunnon pohjalta päätelmän edistääkö terapia potilaan työssäkäyntiä - jos lääkäri katsoo ettei tue - on todennäköistä ettei puoltavaa jatko lausuntoa myöskään tule. 

Ensimmäisen vuoden jälkeen pitkäaikainen terapeuttini päätyi vaihtamaan paikkakuntaa ja terapiani keskeytyi - jäin pahasti tyhjän päälle. Uuden terapeutin löytyminen osoittautui jokseenkin hankalaksi! Kului yli vuosi ennen kuin löysin itseni istumasta uuden terapeutin pakeilla - ja sekin ystäväni auttamisen tuloksena. Vuoden aikana olin kerännyt itseni lamaannuksesta ja jälleen lähetellyt epämääräisiä reittejä viestejä kaiken maailman teraputeille.. aina vastauksena torjunta… pahin mitä sai kuulla oli, että nuo sinun ongelmat on sen verran haastavia etten varmaan voi sinua auttaa.

Nyt on käynnissä viimeinen kelan tukema terapia vuosi. En tiedä miten siitä eteenpäin. 

Haluan vielä lopuksi todeta… koko tämän ajan olen johtanut ja ohjannut ompelimoa ja liiketoimintaa sen takana osallistunut aktiivisesti koulutuksen edistämiseen ja kamppaillut yrityksen toiminnan ylläpitämiseksi. Olen saanut tukea, mutta olen myös tullut tuomituksi  - leimatuksi turhaan valittajaksi ja raskaaksi olennoksi. Ehkä näin onkin - mutta tällä taakalla se olisi ihme jos ei vähän valituttaisi!

Lähteet:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TEKSTIILI- JA MUODINALAN PARADIGMA MUUTOS

Ilmastonmuutos ja ehtyvät luonnonvarat aiheuttavat tänä päivänä jatkuvaa huolta ja keskustelua mediassa. Pieni ihminen on kovin voimaton näiden asioiden edessä ja itsekin olen aika ajoin vajonnut toivottomuuden suohon, kun tuntuu ettei tässä kuitenkaan ole mitään tehtävissä. Olen koettanut edistää näitä kestävyys asioita omalta osaltani - en vain oman yrityksen toiminnan kautta, vaan olen myös hakeutunut tietoisesti paikkoihin, joissa voisin mahdollisesti saada ääneni kuuluville. Jossain määrin näin olen saanutkin mm. opetushallituksen kautta.

Törmäsin netissä jo aikaa sitten seuraavaan kuvaan. Sittemmin kuva on saanut valtavan levikin ja myös meidän Remaken fiidissä keräsi huomattavan tykkäys määrän jakonsa yhteydessä.
Tässä kuva:
Eihän tässä kuvassa mitään ihmeempää vikaa ole ja havainnollistaa kyllä mitä meidän tuotanto mekanismissa pitäisi tapahtua, jotta jätteen määrä vähenisi ja luonnonvaroja kuluisi vähemmän.
No hetken katseltuani - lisäsin sinne yhden asian mikä aina kekuttaa…

REMAKE PODCAST - PALAUTE JA SEN SAAMINEN

REMAKE PODCAST  - PALAUTTEESTA Tässä ensimmäisessä podcastissa Remaken perustaja Paula puhuu palautteen annon vaikutuksista ja kertoo miten itse kokee palautteen saannin vaikuttaneen itseensä vuosien varrella. Palautteen anto liittyy tiivisti Paulan uudehkoon aluevaltaukseen koulutuksen saralla..
Tiesithän, että Remakelle voi tulla oppimaan upcyclingia
Pääset tutustumaan koulutuksiimme TÄSTÄ!