Siirry pääsisältöön

KIERTOTALOUS MUOTIALALLA VAATII VASTUUN UUDELLEEN JAKAMISTA



Käytännön läheisemmin esimerkiksi tekstiili- ja muotialalla tarvittaisiin – kyllä tulonjakautumisen
uudistus, mutta etenkin tuottajien osalta vastuunotto tuottamastaan jätejakeesta jo
tuotannonosan yhteydessä. Näin ollen päästäisiin tilanteeseen, jossa erillistä kierrätys – ja
jälkihuolinta osaa ei enää sellaisenaan tarvittaisi.


Suomi on kuulemma kiertotalouden kärkimaa. Näin ainakin olen kuullut monissa
hankeseminaareissa ja monissa muissakin toteamuksissa. Olemme viimeisen vuosikymmenen aikana
olleet myös monen muun trendikkään ilmiön kiihkeä juhlistaja. Mutta, jääkö kiertotalous vain
ilmiöksi? Toteutuisiko nyt kiertotaloudessa monen muun aiemmin huulillamme olleen alailmiön.

Onko meillä edes enää valinnanvaraa?

Vallinnanvarat alkavat toden totta olla vähissä. Olemme kaikki kuulleet kauhuskenaarioita
luonnonvarojen ehtymisestä, ylikuluttamisesta ja eriarvoisesta tulojakautumisesta. Kaikki nämä
liittyvät kiertotalouteen. Ei ole osa-aluetta elämässämme mihin tämä aihe ei liittyisi. Silti –
kiertotaloudesta puhuttaessa keskustelu typistyy helposti kierrätykseen ja uusiotuotannollisiin
asioihin mm. sellun hyödyntämiseen uudelleen kuiduttamisen yhteydessä. Mutta onko tämä nyt asian ydin?
Asia onkin kiperämpi kuin pystymme suoranaamaisesti sanoa. Toki on selviö, että kiertotalous
toteutuakseen tarvitsee uudenlaisia toimintaan liittyviä mekanismeja ja sovellutuksia. Lopulta nämä
kaikki tulee löytymään ja rakentumaan, kunhan niille annetaan painoarvoa ja edellytykset toteutua.
Maailma on pullollaan pelle pelottomia, joiden mielikuvituksen rajana ei ole raha ja siitä tahkottu oman edun tavoittelu. Miksi siis kiertotalous ei toteutuisi?

Ei voida oikeastaan sanoa, että toteutuuko kiertotalous vai ei. Ei ole olemassa mittaria millä voitaisiin
arvioida kiertotalouden toteumista globaalisti eikä edes paikallisesti. Toki osittaisia mittareita on jo
olemassa ja esimerkiksi jätteen määrän vähentyminen voitaisiin lukea yhdeksi saavutukseksi – tosin
sekään ei voi toteutua minkälaisilla tahansa keinoilla. Suurempi toteutumisen edessä oleva este on vakavampi. Ahneus. Pistääkö sielussa?

Jos lukiessasi tätä tunnet pistoa, se on hyvä, sinulla on järki ja sydän olemassa. Jos ei pistä tilanne on
vakavampi – olet turtunut kuten monet muut – etenkin ne joilla on valtaa saada tämä muutos
aikaiseksi syväluotaavalla ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla rakentaen. Jos ne tahot, jotka näitä
edellytyksiä jakavat ja päättävät tulojen jakautumisesta eivät muuta tätä ahneuteen pohjautuvaa ajattelu- ja toimintamallistoaan – ei mikään muutu.

Onneksemme tällaista muutosta on jo havaittavissa. Tänä talvena ja keväänä Sitran rahoittamissa
useissa hankkeissa on saatu erittäin paljon aikaan nimenomaan opetussisältöä, joiden avulla tuleva
sukupolvi ohjautuu jo varhaisessa aikuistumisvaiheessa ajattelemaan laajemmin ja havaitsemaan sitä
millä keinoin voivat edesauttaa omalta osaltaan yhteiskuntamme pohjautumista uudelle
arvopohjalle. On ymmärrettävää, että aiemmat sukupolvet omaksuvat uusia ajattelumalleja vaivalloisemmin. Muutos on kuitenkin ainut vallitseva totuus.

Meillä jokaisella on samanlainen fysiologinen ja psykologinen kokoonpano- mikä sitten saa ihmisen
toimimaan niin, että vastuu voidaan sysätä toisen tahon harteille tai rahat kääriä omaan taskuun
toisen kärsiessä vieressä? Meidät on opetettu tähän – ja mihin on opittu, on myös uudelleen
opittavissa. Voimme ohjelmoida aivomme uudella tavalla. Arvopohja uudistus on tarpeen.
Kiertotalous ei voi koskaan toteutua näillä vallalla olevilla ja rahaa ohjaavilla arvoilla, joiden kautta kaiken arvo määritellään, sillä kuinka paljon tuottoa on tavoitettavissa.

Käytännön läheisemmin esimerkiksi tekstiili- ja muotialalla tarvittaisiin – kyllä tulonjakautumisen
uudistus, mutta etenkin tuottajien osalta vastuunotto tuottamastaan jätejakeesta jo tuotannonosan
yhteydessä. Näin ollen päästäisiin tilanteeseen, jossa erillistä kierrätys – ja jälkihuolinta osaa ei enää
sellaisenaan tarvittaisi. Tämän hetkinen mekanismi on jakautunut kahteen osaan. Näiden välissä
kuin polarisaatiopisteessä, kuluttaja. Tästä johtuen keskustelu jää muna vai kana asteelle. Onko valtava tekstiilijätteen määrän syy tuotannossa vai kuluttajassa?

Kaikkia tarvitaan niin syiden kuin seurausten syntyyn. Meillä kaikilla on osamme ja voimme valita
jättääkö se minkälaisen jäljen. Kenenkään osa ei ole vähäpätöisempi ja sillä minkä koulutuspohjan tai
muun yhteiskunnallisen statuksen ihminen omaa, ei ole väliä – vaan sillä miten toimii.
Omat keinoni ovat vain näennäisen vaatimattomat, mutta ovat osoittautuneet ajan myötä
tehokkaiksi. Tekemisen muoto on sivuseikka – se on ilmentymä siitä mitä yksilö ajattelee ja kokee.
On valinta olla määrittelemättä omia arvojaan, on valinta antaa yhteiskunnan ja opittujen mallien
määritellä arvonsa ja on valinta olla pitämättä kiinni arvoista, jotka tietää ihmiskunnan ja maapallon
edun mukaisiksi.

Esittilemme Lauantaina 21. heinäkuuta viimeisimmän tuotoksemme siitä, mitä tämän hektisellä
kulutuksen ylijäävällä tekstiilimassalla voisi tehdä. MEM ENDURE on viides luomamme
sarjatuotettava mallisto. Veistoksellisista ja taidokkaista muodoista, sekä vahvasta ja symbolisesta
printtimaailmasta rakentuva ENDURE on valmistettu kokonaan Vantaan Kontin ylijäämävaatteista.
Paulan suunnittelemat printit on toteutettu Kokkotyö-säätiöllä. ENDURE:ssa yhdistyykin
ainutlaatuisella ja konkreettisella tavalla taidokas muotoilu, kiertotalous ja yhteiskunnallinen
vaikuttavuus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TEKSTIILI- JA MUODINALAN PARADIGMA MUUTOS

Ilmastonmuutos ja ehtyvät luonnonvarat aiheuttavat tänä päivänä jatkuvaa huolta ja keskustelua mediassa. Pieni ihminen on kovin voimaton näiden asioiden edessä ja itsekin olen aika ajoin vajonnut toivottomuuden suohon, kun tuntuu ettei tässä kuitenkaan ole mitään tehtävissä. Olen koettanut edistää näitä kestävyys asioita omalta osaltani - en vain oman yrityksen toiminnan kautta, vaan olen myös hakeutunut tietoisesti paikkoihin, joissa voisin mahdollisesti saada ääneni kuuluville. Jossain määrin näin olen saanutkin mm. opetushallituksen kautta.

Törmäsin netissä jo aikaa sitten seuraavaan kuvaan. Sittemmin kuva on saanut valtavan levikin ja myös meidän Remaken fiidissä keräsi huomattavan tykkäys määrän jakonsa yhteydessä.
Tässä kuva:
Eihän tässä kuvassa mitään ihmeempää vikaa ole ja havainnollistaa kyllä mitä meidän tuotanto mekanismissa pitäisi tapahtua, jotta jätteen määrä vähenisi ja luonnonvaroja kuluisi vähemmän.
No hetken katseltuani - lisäsin sinne yhden asian mikä aina kekuttaa…

ENSIMMÄINEN PODCAST JULKAISU PALAUTE JA SEN SAAMINEN

REMAKE AKATEMIA -  PODCAST  Tässä ensimmäisessä podcastissa Remaken perustaja Paula puhuu palautteen annon vaikutuksista ja kertoo miten itse kokee palautteen saannin vaikuttaneen itseensä vuosien varrella. Palautteen anto liittyy tiivisti Paulan uudehkoon aluevaltaukseen koulutuksen saralla..
Tiesithän, että Remakelle voi tulla oppimaan upcyclingia
Pääset tutustumaan koulutuksiimme TÄSTÄ!

HARDCORE FASHION WITH MEM (videot)

Vuonna 2017 otimme vastaan erikoisen haasteen. Kukaan meidän silloisesta tiimistä ei ollut tubettanut tai juurikaan tehnyt videoita. Oltiin alkamassa tehdä Remakella MEMille uutta REVOLT nimistä mallistoa, joka esiteltiin yleisölle myöhemmin heinäkuussa Helsinki Fashion Weekille... ja siitä se idea lähti. Päätetiin yhdessä Paulan johdolla tehdä sarja siitä miten mallisto kasaantuu - täysun tietämättä mitä edessä oli... kyllähän siitä mallisto syntyi! Jaksot on julkaistu Weccos.comin tube kanavalla, sillä halusimme tarjota matskua meidän oman alan tekijöille esimerkkinä absoluuttisen avoimesta tuotantoprosessista.
MEMin Revolt mallisto oli poikkeava aiempiin postconsumer mallistoihin nähden, sillä se luotiin aluksi laakamateriaalista, joka sekin oli toisen yrityksen ylijäämää. Matskut meille tuli Touchpoint yrityksen varastosta. Sarjan aikana teimme aktiviisesti todellisuuden mukaista video sisältöä siitä miten kuluttajan ylijäämä mallisto luodaan.
1/12 JAKSO Ompelijamestari Paula Malleus…